Jedi ♥ Moira

Isäntäväki on päässyt todistamaan Jedi-pennun tuttavallista henkeä, kun koira on yrittänyt kaveerata Moiran kanssa.

Moira-rouva oli päästänyt pikkukoiran (joka ei ole kovin pieni enää) yllättävän lähelle ja kaikenlisäksi Jedi oli päässyt nauttimaan Moiran henkilökohtaisen parvekepenkin (suomeksi: patjan) päälle kevätauringosta.

Hetken päästä Jedi yritti hieroa lähempää tuttavuutta istumalla rintarinnan Moiran kanssa...

Ja muutaman päivän päästä juttu huipentui yllä näkyvään tapahtumaan. Tästä Moira tosin ei ollut enää kovin innoissaan vaan hulivilikoira sai käpälästä viiden minuutin kellimisen jälkeen.

Ihana kamala Hurtta...

 Kuten jo aiemmin kerroimme, kotiutui Tiikerikissojen safarille uusi nelijalkainen eli pikkuneiti Jedi. Herrasväki on edelleen ottanut pikkukoiran vastaan oikein hyvin, jopa pidättyväinen ja arka Moira suostui nukkumaan nojatuolissa mamman sylissä, vaikka hirviökoira nukkui samassa nojatuolissa. Lattialla mennään niinkuin ei mitään ja ruokakin maistuu. Tottahan Jedi jahtaa jokaista Tiikerikissaa vuorollaan, mutta helpostihan nuo hyppäävät turvaan sängylle, sohvalle tai tv-tasolle. Ja nopeudessahan herrasväki voittaa pikkuhirviön mennen tullen. Minnie jopa leikkii mielellään Jedi-neidin kanssa. Hiirenjahtaaminen ja vetolelut ovat ykkössuosiossa, mutta myös yhdessä ulkoilu ja sohvalla köllöttely kelpaavat eläinlapsille. Toisinaan Minnie jopa kyllästyy Jedin unisuuteen ja yrittää käydä puremassa Jedin hereille, josta mamma tosin joutuu kissaneitiä hieman rankaisemaan... Pitäähän vauvankin saada nukkua.

Koiranlelut ovat yhtälailla pikkuneiti-Minnien mieleen, koska kukapa kissa ei vinkuvasta apinasta pitäisi? Saatika pyörivistä palloista? Myös koiralle tarkoitetut kanansiivet kelpaavat Minnielle paremmin kuin nimeomaan herrasväelle itselleen tarjotut siivet... Piimät pitää tietenkin juoda mielummin koirankupista kuin omasta ja vaikka samaa lihaa olisi jokaisen kupissa, on Jedin kumpissa Minnien mielestä aina jotain parempaa. Kuvassahan tosiaan on entinen asuntomme, joten ei Tiikerikissojen safari yleensä ihan noin sotkuinen ole...

 Kaiken kaikkiaan Minnie tuntuu olevan oikein tyytyväinen saatuaan ikioman pienen koiran, joka jaksaa leikkiä kaiken aikaa. Melkeinpä heti Jedin saavuttua Minnie tosin onnistui kehittämään ensimmäisen kiimansa, joten meno on ollut tosiaan kuin viidakossa, kun eläimet ovat juosseet ympäriinsä ja pikku-Minnie mourunnut hullun lailla. Onneksi kiimasta päästiin eroon, kun kissat vietiin uuteen asuntoon, jossa kiima loppui kuin seinään...

Tiikerikissojen uudesta asumuksesta yritetään saada kuvia, kunhan saadaan koko valtakunta edustuskuntoon ja laatikot pois nurkista. Mamma ei ole kameran takana ehtinyt juurikaan olla, joten uusia kuviakaan ei ole tarjolla...

Täystuho saapui!

Eilen haettiin kotiin pikkuinen Jedi-neiti. Mamma jännitti aikalailla, että miten kissalapset ottavat vastaan koiralapsen, mutta isäntäväen pitänee koputtaa puuta ja todeta, että rauhallisesti meni alku ainakin. Kun Jedi laskettiin lattialle Max ja Minnie saapuivat tutkimaan uutta tulokasta, jota sitten kytättiin turvallisen välimatkan päästä. Muutaman kerran sähistiin, kun hölmö pikkukoira eksyi liian lähelle ja Max kerran läppäisi Jediä pehmeällä tassulla päähän, kun hirviöpentu puraisi hännästä.

 Matkasta uupunut Jedi käpertyi melko nopeasti kerälle kissankoriin ja isäntäväen yllätykseksi Max ja Minnie kävivät vuoronperään tutkimassa ja nuuskimassa tulokasta lisää. Minnien piti tosin myös testata, voiko uudella perheenjäsenellä leikkiä, josta mamma joutui hieman torumaan. Loppuillasta köllöteltiin kuitenkin jo samalla sohvalla koko porukka eikä sähinääkään ole enää kuulunut. Max jopa intoutui leikkimään narulla ja Minnie hiirellä, vaikka koiralapsi peuhasi vieressä omien lelujensa kimpussa.

Tänä aamuna Minnie jopa vallan intoutui ja taisi todeta, että kaksin aina kaunihimpi. Neiti nimittäin ryömi hetken miettimisen jälkeen nukkuvan Jedin kylkeen kiinni. Kylki kyljessä köllöttely tosin loppui, kun Jedi heräsi päivänokosiltaan.

Moiraakaan pennun tulo ei ole ainakaan isäntäväen näkökulmasta häirinnyt. Rouva kävi kerran vilkaisemassa Jediä, ennen kuin suuntasi omaan köllöttelypaikkaansa nojatuolin käsinojalla. Tälläkin hetkellä mamman päivittäessä kuulumisia Max ja Minnie kuorsaavat Jedin kanssa sohvalla.

Feliway ja rauhallinen joulu?

Kuten jotkut jo tietävätkin, Tiikerikissojen joukkoon on ensi viikolla liittymässä koiravahvistus cockerspanielineiti Jedin muodossa. Herrasväki on saanut totutella koirantuoksuisiin vaatteisiin ja koiratarvikkeiden kotiin tuomiseen jo pidemmän aikaan, mutta pennun lopullinen saapuminen tulee olemaan varmasti melkoinen shokki itse kullekin. Minnie tosin vietti lapsuutensa koirakodissa ja pikkuneiti saapuikin meille autolla, jossa se sulassa sovussa matkusti koiran kanssa. Taitaa tosin olla ne muistot jo Minnielläkin unohtuneet... Mamma viettää näillä näkymin ensimmäisen kuukauden kotona lapsenvahtina ja kauhealle pedolle eli Jedille on järjestetty eristetty alue myös sen ajaksi, jos lapset joutuvat keskenään jäämään kotiväeksi.

Lisäksi Tiikerikissojen elämää mullistaa näillä näkymin tammikuussa lähestyvä muutto isompaan, parvekkeelliseen asuntoon. Max ja Moira ovat olleet aktiivisia muuttajia ja matkustaneet autossa muuton vuoksi kerran jopa reilun 100 km ja ilahduttaen isäntäväkeä koko matkan ajan kuorolaulannalla.

Kuva: Vetcare

Viime muuton yhteydessä isäntäväki hankki Feliwayn hienon pistokkeeseen laitettavan haihduttimen, joka erittää feromoneja ja vaikuttaa kissojen mielialaan ja helpottaa mm. sopeutumista. Laite oli melko reilun hintainen, mutta auttoi selvästi, koska kissat olivat uudessa asunnossa heti paljon rennompia, kun laite oli ollut jo ennen herrasväen saapumista seinässä 48 tuntia. Haihdutin kuitenki koki ennenaikaisen tuhonsa, kun isäntäväki havaitsi sen haisevan todella vahvasti palaneelta. Haihdutin vietiin sitten tarkastettavaksi ja todettiin, että kärähtänythän se oli ja pois heitettävä. Kuitti oli tietenkin kadonnut muuton yhteydessä jonnekin, joten uutta ei korvaukseksi saatu, vaikka ikää ko. haihduttimella oli vain pari viikkoa.

Tiikerikissat tiedustelevatkin, olisiko muilla kissaperheillä vinkkejä koiranpentuun totuttelemiseen sekä hyviä vinkkejä sekä koiran tulon että muuton tiimoilta?